Lupaavan ensitutkimuksen jälkeen vuonna 1996 tutkimukseen liittyi myös Helsingin Yliopiston Matemaattis-Luonnontieteellinen tiedekunta, jonka tehtäväksi annettiin lajikkeen kasvuolojen selvittäminen ja sen keinoviljelymahdollisuuksien tutkiminen.
Helsingin Yliopiston Matemaattis-Luonnontieteellisen tiedekunnan puolella tutkimus on jakautunut niin, että Biologian laitoksen työryhmä tutkii lajikkeen alkuperäisiä kasvuoloja Amazonilla, Biotekniikan laitos on keskittynyt kasvin keinoviljely-yrityksiin ja Kemian laitos etsii yhteistyössä Lääketieteellisen Korkeakoulun kanssa kasvin varsinaisia vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimus on edennyt vaihtelevalla menestyksellä. Joillakin osa-alueilla on tapahtunut viime aikoina huomattavaa edistystä, toisten painiskellessa visaisten ongelmien parissa.
Lääketieteellisen korkeakoulun tärkein osuus projektissa on jo loppusuoralla. Vuonna 1996 loppunut perustutkimus, joka nojautui aikaisempiin havaintoihin (Warren 1993), totesi jo, että Cytomorfocus Nislicus -lajikkeen kasvien mahlan nauttiminen uutettuna lievitti Parkinsonin tautiin liittyvää aivokalvojen turvotusta 12%:lla.
Vuodesta 1996 alkanut jatkotutkimus on pyrkinyt tämän jälkeen parantamaan lääkkeen hyötysuhdetta ja eristämään vaikuttavaa tekijää yhteistyössä Helsingin Yliopiston Kemian laitoksen kanssa.
Vaikuttavaa tekijää ei ole vielä aukottomasti saatu eristettyä, mutta sen tiedetään sijaitsevan kasvin mahlan soluissa, joissa sen epäillään liittyvän CPR-E1 proteiiniketjuun.
Vaikutuksen tehokkuutta on kuitenkin saatu jo lisättyä 8%:lla pilkkomalla eräitä mahlan kasvisolujen lääkevaikutukselle haitallisia proteiineja. Proteiinien pilkkomiseen käytettäville antigeeneille pitää kuitenkin keksiä jokin vaihtoehto, sillä antigeenien on todettu lisäävän solujen apoptoottisia kuolemia yli normatiivisten rajojen.
Helsingin Yliopiston Matemaattis-Luonnotieteellisen tiedekunnan biologian laitos on tutkinut Cytomorfocus Nislicus -projektin yhteydessä kyseisen Nislicus Forae sukuun kuuluvan kasvin esiintymistä Amazonin suisto- ja jokialueilla.
Perinpohjaisen, paikallisten kollegojen avulla suoritetun esiintymiskartoituksen jälkeen olemme voineet kvantitatiivisen analyysin metodein todeta, että Cytomorfocus Nislicus lajike on levittäytynyt laajasti Amazon-joen suistoalueelle, mutta muualla lajiketta esiintyy suhteellisen vähän.
Esiintymistiheys tuntuu korreloivan positiivisesti mm. kosteuden ja auringonvalon kanssa. Negatiivista korrelaatiota aiheuttivat mm. ilman tiheys ja aluskasvillisuuden tiheys, tiheällä sademetsäalueella ja vuoristoisilla Amazonin vaiheilla ei lajiketta esiintynyt tilastollisesti merkitsevissä määrin ollenkaan.
Aineiston korreloivuusanalyysi on vielä kuitenkin kesken ja lisätutkimuksia voidaan vielä tarvita selvittämään, miksi juuri nämä ominaisuudet ovat tärkeitä Cytomorfocus Nislicus -lajikkeen menestymiselle.
Helsingin Yliopiston Matemaattis-Luonnontieteellisen tiedekunnan biotekniikan ja kemian laitokset liittyivät projektiin vasta vuoden 1996 puolivälissä, joten tutkimus on vasta aluillaan.
Olemme myös yhä hyvin riippuvaisia sisartutkimuksistamme, sekä vaikuttavan tekijän eristäminen, että lajikkeen alkuperäisten elinolojen tietäminen tarkasti helpottaisivat yrityksiä sen keinoviljelyn tehostamiseksi huomattavasti.
Tähän mennessä Cytomorfocus Nislicus -lajikkeen keinoviljely-yritykset eivät ole vielä tuottaneet kunnolla tulosta. Kasvi tarvitsee selvästikin hyvin erikoiset elinolosuhteet, joita emme vielä täysin tiedä.
Biotekniikan laitoksen puolesta tutkimus on vasta aluillaan, tutkimusryhmä on luonut tutkimusohjelman, jonka avulla yritetään eritellä kasvin geeneistä erilaisia kasvu- ja riippuvuustekijöitä. Varsinaiset tutkimukset käynnistynevät 23.02.
|
Tiedemieslarppi / Infiltraatio 1 - Hahmot Tiedemieslarppi / Infiltraatio 1 - Rodut Tiedemieslarppi / Infiltraatio 1 - Debriefit Takaisin Halzagurkin tapahtumasivulle Takaisin pääsivulle |
|